Kiireentappoviikonlopun klousaus ja pohdintaa makeutusaineista

Onpa ollut kertakaikkisen ihana viikonloppu! Siis aivan todella. Treenejä lukuunottamatta en ole tehnyt mitään. En yhtään mitään. Ainakaan mitään erityistä. Ei aikatauluja, ei suunnitelmia.

 

Treenien puolesta hymyssä suin mentiin viikonlopun yli. Viikonvaihde sisälsi onnistuneet ojentaja-olkapäätreenin ja etureisi-pohje-vatsatreenin. Vatsatreenissä kannattaa jokaisen kokeilla penkillä jalkojen nostoa. En tiedä, kaipa tällekin liikkelle joku hieno nimi on olemassa. Kertokoon joku viisaampi, jos on tiedossa. :)

Anyway, homma toimii niin, että selinmakuulle penkille, selkä kiinni penkissä, takamus on vielä kokonaan penkin päällä ja jalat penkin ulkopuolelle. Siitä sitten vaan jalkoja kohti kattoa. Yläasennossa voi vielä nostaa takamusta irti penkistä niin antaa lisätehoja. Teen itse tätä treeniä progressiivisesti, eli ensin 10 toistoa, sitten 12, 15 jne. Ja nyt tulee tärkein. Viimeiset toistot teen erityisen hitaasti. Lasken siis jalat hyvin hyvin hitaasti viimeisimpien toistojen aikana, jolloin polte vatsalihaksissa on valtava. Ehdottomasti suosittelen kokeilemaan, jos ei jo sisälly treeniohjelmaasi! :)

Viikonloppu sisälsi kokonaisuudessaan paljon huoletonta oleskelua kotosalla, kotihommia, järjestelyä ja sisustamista. Täydellinen kontrasti tavallisesti niin täyteenbookatulle, kiireiselle ja tarkkaan aikataulutetulle elämälleni. Viikonloppu tuntui tavattoman pitkältä, jopa niin että tänään aamulla klo 6.00 en millään meinannut uskoa, että ei, tänään ei olla menossa vielä töihin.

Järjestellessäni kotona tavaroita hain varastosta laatikon, jota niin suunnattomasti rakastan. Pieni ruskea pahvilaatikko, jossa kyljessä lukee tussilla kirjoitettu sana: "JOULU". Laatikko pullollaan ihanaa tunnelmaa. Joka ainut kerta laatikon avaaminen tuo samaisen ihanan joulunodotuksen fiiliksen ja palauttaa roppakaupalla ihania muistoja mieleen. Laatikon sisältöhän sinänsä ei mikään ihmeellinen ole, muutamia joulukoristeita, paljon kynttilöitä ja valoja. Mutta tärkeintä tässä ei olekaan sisältö.

Joulusta ja jouluteemasta mieleen nimittäin palaavat lapsuuden joulut. Ja juuri nämä joulut tekevät kyseisestä juhlasta ja vuodenajasta itselle merkityksellisen. Muistot ovat niin rakkaat, ihanat ja aidot. Kiistämättä elämän tärkeimpiä ja rakkaimpia muistoja. Kiitos näistä jouluista kuuluu tietenkin vanhemmilleni, jotka loivat lapsuuden kotiini tämän ainutlaatuisen tunnelman ja antoivat mahdollisuuden näiden muistojen syntymiselle.

 

Vaikkei nyt ihan vielä joulu kolkuttelekaan ovella, minusta valot ja kynttilät ovat tähän aikaan vuodesta juuri passeleita. Niitä siis tällä kertaa laatikolta haeskelin. Ne luovat tunnelmaa, piristävät mutta samalla rauhoittavat. Joulukoristeet jäivät vielä laatikon pohjalle odottamaan joulukuuta. En nimittäin tykkää joulun venyttämisestä monta kuukautta kestäväksi, jolloin mielestäni sen merkitys kärsii. Myös ylikaupallisuus on tehnyt ikävän lähtemättömän leiman joululle. Joulun aloittaminen jo lokakuussa markkinoinnissa, mediassa ja kaupoissa ei ole mielestäni mistään kotoisin.

 

Joulutunnelman löydettyäni en luonnollisesti voinut sivuuttaa Prisman glögihyllyä tuosta noin vaan. Glögi kuuluu erottamattomasti niin ikään tähän vuoden aikaan. Maku on kertakaikkiaan niin vastustamaton; marjojen ja lempimausteideni yhdistelmä. Voisiko parempaa olla?

Hetken kylläkin ehdin jo valehtelematta huolestuneena miettiä, tarkka kun ruokavaliostani olen, mitenkäs tuo glögin ravintosisältöpuoli. Muistelen lukeneeni glögin olevan kuitenkin aika kalori- ja sokeripitoinen herkku ja sen litkimisessä tulisi käyttää malttia. No, Valiolle kaunis kiitos, oli nimittäin huomioinut minun - ja varmasti monen muunkin terveysintoilijan huolen ja tuonut uutuutena markkinoille SOKEROIMATTOMAN GLÖGIN. Ihanaa Valio :)


Eikä suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun Valio yllättää minut iloisesti. Osaava suomalainen yritys, joka on mielestäni erinomaisesti panostanut terveelliseen elämäntyyliin sopivaan ravitsemukseen ja tuonut markkinoille lukuisia taatusti puhtaita kotimaisia tuotteita, jotka tukevat urheilijoiden ruokavaliota erinomaisesti. Näin vähän mainostusta, mutta kyllä tällaista osaamista mielellään hehkuttaa muillekin! Ollaan ylpeitä oman maamme Valiosta, se on kiitoksensa ansainnut! :)

 

Mutta että sokeroimaton. Niinpä, jos ei kerta sokeria niin jollakinhan se makea maku on tuotettava, joten tälläkin kertaa apuun rientävät makeutusaineet. Mutta ei haittaa minua. Oma suhtautumiseni makeutusaineisiin on salliva tiettyyn rajaan asti. Nykyään niin kovin moni tuote sisältää makeutusaineita, jopa useimmat meidän urheilijoiden käyttämistä lisäravinteista sisältävät näitä aineita. Niiltä on hankala välttyä, vaikka makeutusaineiden epäterveellisyydestä, jopa vaarallisuudesta on olemassa paljon tutkimustietoa.

 

Tämän tiedostan myös itse, etteivät kyseiset aineet ole terveellisiä, eikä näin varmasti ole tarkoitettukaan, mutta määrä tässäkin yhteydessä on mielestäni merkittävin tekijä. Jos ruokavalio on muuten puhdas ja monipuolinen ja makeutusaineille altistuu suhtellisen pieninä annoksina (esim. herkkuhetken tai ravintolisän muodossa), en näkisi niitä ongelmana. Kohtuus kaikessa. Oman näkemykseni mukaan sokeri on varsinaisessa muodossaan ihmiselle ja terveydelle paljon haitallisempi ja on lukuisten terveysongelmien aiheuttaja. Maultaan glögi oli niin ikään erinomainen, vaikkakin vähempikin määrä makeuttajia olisi minulle ehdottomasti riittänyt. Entäs mikä on teidän suhtautumisenne makeutusaineisiin? Voiko mielestänne syödä puhtaasti, jos ruokavalio sisältää makeutusaineita?

 

Iltapalaherkusta tuleekin uusi innovaatio ;) Ajattelin nimittäin kokeilla glögi-omena-rahkaa! Lupaan kertoa ensi kerralla kannattiko tämä kokeilu. Mutta siihen asti mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille ja iloista alkavaa viikkoa! Sporttisia, energisiä ja iloisia hetkiä kaikille! :)

 

H-R