Treenaaminen ei ole elämän tarkoitus

Viikot kulua hurahtaa aivan huomaamatta. Eikä ajankuluminen suinkaan rajoitu pelkkiin viikkoihin, myös vuodet kuluvat. Jotenkin hieman haikeaa ajatella että tänään olen jo 25. Alkaa olla jo aika iso luku. Olenko enää nuori? Olenko aikuinen? Mitä olisi pitänyt saavuttaa? Millaista elämää 25-vuotiaan pitäisi elää? Onko väärin jos nämä asiat ei itseä huoleta eivätkä pahemmin kiinnosta? En ole muotissa, en halua olla enkä tule sellaiseen menemään. Joka vuosihan ikää tulee lisää, mutta kuka niitä oikeestaan laskee! Tärkeintä on miten itse ikänsä mieltää ja ennen kaikkea miten elämäänsä elää!

Ihminelle, joka pitää itsestään huolta niin fyysisellä kuin henkiselläkin tasolla treenaamalla ja hyvillä elämäntavoilla, ei vuosilla ole enää senkään vertaa merkitystä. Hyvin treenanneista ja urheilullisista ihmisistä on hyvin vaikea mennä sanomaan ikää, joskin olen siinä erittäin huono ihan kenen tahansa kohdalla ;) Kaupan kassalla työskennellessäni tämä viimeistään kostautui, tai vähintäänkin aiheutti huvittuneisuutta. Onhan se tietysti hauskaa kun kysyy 30-vuotiaalta paperit. Hyvinvointi näkyy naamasta, mutta vielä enemmän näkyy sen laiminlyönti.

Nojoo, se siitä ikäasiasta. Tämä nyt oli tänään lähinnä päällimmäisenä mielessä, luonnollisesti.

Kaikkia varmaan kiinnostaa mitä miun treenaamiselle tänä päivänä kuuluu? Kuten jo aiemmassa postauksessani hehkutin treenit ovat keikkuneet muiltaosin muuttuvassa, nopeatempoisessa ja vaihtelevassakin elämänmenossani aivan ihmeen hyvin mukana. Toki uusien asioiden tulva, kiire ja stressikin sekä yleinen "uupuminen" ja muutoksista aiheutuva "shokki" ovat tehneet sen, että treeni ei ole ensimmäisenä mielessä. "Uupuminen" ja "shokki" sen vuoksi lainausmerkeissä, etteivät sanat vahingossa saa negatiivista vaikutelmaa. Kyse ei siis alkuunkaan ole sellaisesta. Rakastan muutosta ja siihen liittyviä asioita, mutta kuten kaikki tietävät, muutoksessa eläminen on henkisesti raskaampaa ja vaatii enemmän resursseja. Ymmärtänette siis mitä ajan takaa.

Omalla tavallani olen nauttinut myös siitä ettei treeni ole ensimmäisenä mielessä kun herään ja viimeisenä kun illalla käyn nukkumaan. Olen iloinen siitä että se on merkittävä osa elämääni, mutta ei kaikki kaikessa. En missään nimessä ole kiinnostunut uhraamaan treenille koko elämääni. Älkää ymmärtäkö väärin, että sen rooli elämässäni olisi jotenkin radikaalisti muuttunut tai muuttumassa. Ei suinkaan. Välillä vain tuntui, että vaikka treenasin ja käytin siihen liittyvään muuhun oheistoimintaan aivan yhtä paljon aikaa kuin nytkin, se oli kuitenkin mielessä vähintäänkin sen 90 % ajasta. Näin ei mielestäni kuuluisi olla. Asian miettiminen, suunnittelu ja jatkuva ajattelu kun ei edistä yhtään tavoitteita sen enempää, ei kasvata lihaksia eikä ainakaan auta treeneissä. Pahimmassa tapauksessa asiat alkavat stressata ja elämä lähtee pyörimään liikaa treenin ympärillä. Vaikutus itse treeniin voi ollakin päinvastainen.

Rakastan siis tämänhetkistä elämääni kaikkinensa. Olen niin mahdottoman onnellinen. Treeni tuo elämääni juuri sen lisän, joka tekee minusta minut. Mikä saa minut voimaan hyvin. Mikä saa kasvoilleni leveän hymyn heti herättyäni. Mikä antaa minulle iloa. Ja mikä rauhoittaa mieleni illalla käydessäni nukkumaan saaden heti täydellisen rentouttavasta unesta kiinni. Elämäni on seesteistä, en stressaa tai huolehdi joutavista asioista. Koen onnistumisen kokemuksia ja olen saanut kasapäin itseluottamusta ja itsetuntemusta rautojen parissa ahertamisesta. Pääsen päivittäin haastamaan itseni ja löytämään sisäisen motivaationi, jota voin hyödyntää muillakin elämänalueilla. Tunnen itseni ja oloni kaikinpuolin paremmaksi. Kukapa ei tällaisia asioita elämäänsä haluaisi?

Tarvitsen siis elämään muutakin. Olen ihminen joka rakastaa haasteita. Nauttii itsensä likoonlaittamisesta ja haasteiden voittamisesta. Rakastaa kilpailua, mutta lähinnä vain itseään vastaan. Pahin kilpailija kun löytyy jokaiselta lähempää kuin osaa arvatakaan! Ja mikä parasta, itseään vastaan kilpaileminen ei ole keneltäkään pois, ei aiheuta kateutta eikä välien rikkoutumista, ei uhkaa kenenkään toisen asemaa.Itseään vastaan kilpailemisesta voi voittaa enemmän kuin muista kilpailuista yhteensä, mutta ei voi juuri menettää mitään.

Aasinsilta kantaa tälläkertaa aiheeseen, josta jo aiemmassa postauksessani hieman mainitsin. Nimittäin tulevaisuuden suunnitelmista, joilla on vaikutusta treeneihini. Olen nimittäin vihdoinkin suunnitellut ottavani itselleni PT:n. Päätös on hyvä, ja pt, joka minulla on kiikarissa erittäin ammattitaitoinen. Syitä miksi pt:hen päädyn on kolme.

Ensinnäkin haluan käyttää sen ajan, joka minulla on treeneihin käytettävissä päivittäin 110 %:sesti hyödykseni. Panostan siis määrän sijasta laatuun. En halua enää vaivata päätäni ajatuksella, voisinko tehdä jotakin paremmin tai enemmän. Toiseksi haluan hieman nopeuttaa kehitysvauhtiani. Toki olen saanut omasta mielestäkin hienoja tuloksia aikaan ihan ominpäin treenamalla, mutta kehitys ei ole mitään erityisen nopeaa. Tiedän, että tähän on mahdollista vaikuttaa, kun vain tietää tasan tarkkaan mitä on tekemässä ja miksi. Kolmanneksi haluan ruoka- ja treenipuolen sille mallille että saan nauttia pelkästä tekemisestä, keskittymisestä itseasiaan. Tähän väliin en halua enkä ehdi enää etsimään kaikkea tietoa itse. Ja onko se aina paraskaan vaihtoehto? Lisäksi koen olevani kehityksessä menossa sellaisessa kriittisessä vaiheessa, että omien taitojeni rajat tulevat vastaan jossain vaiheessa. En enää tiedä mikä tieto juuri minulle on olennaista ja mikä olisi kehitykseni kannalta tärkeää ja mikä taas täysin epäolennaista. Näihin asioihin tarvitsen ammattiapua ;)

Seuraavassa postauksessa kerron mitä ruokavaliolleni kuuluu. Myös se on saanut osakseen suurta muutosta, ja enpä voi muuta sanoa kuin että hyvä niin! :) Mutta malttakaa mielenne, siitä lisää myöhemmin!

Tällaisella setillä siis mennään viikonloppuun. Iloisin mielin, vuosi lisää mittarissa ja lepopäiväperjantaita vietellen. Raskas viikko takana, paljon reissuamista, paljon uutta. Ihana viikonloppu edessä ystävien seurasta nauttien, treenaten ja antaen aikaa myös itselle. Keväistä viikonvaihdetta kaikille! ♥ :)